KOKOELMIEN KARTTUMINEN
Luomuksen kokoelmissa on yli 13,5 miljoonaa näytettä (Taulukko 5) ja noin 8 000 elävää kasvikantaa.
KOKOELMIEN KARTUNTA
Kokoelmat karttuvat vuosittain kymmenillä tuhansilla näytteillä, joiden tieteellinen arvo on harkittu kokoelmapolitiikan linjausten perusteella. Vuonna 2019 eläinkokoelmien koko ylitti 10 000 000 näyteen määrän. Näytteitä tuottavan tutkimuksen ohella Luomuksen kokoelmat kasvavat organisaatioiden ja yksityishenkilöiden lahjoittamilla kokoelmilla (ks. kokoelmiin lisättyjä lahjoituksia). Kokoelmat karttuvat myös kotimaahan ja ulkomaille suuntautuvien tutkimushankkeisiin liittyvien keräysmatkojen ansiosta.
KUINKA PALJON KASVUA?
Luomuksen kokoelmat karttuivat 2019–2020 yhteensä lähes 150 000 näytteellä (Taulukko 6). Vuosina 2019 ja 2020 eläinkokoelmat karttuivat noin 103 000 näytteellä ja kasvi- ja sienikokoelmat noin 36 000 näytteellä. Geologisiin kokoelmiin ei liitetty uusia näytteitä 2019–2020.
KOKOELMIIN LISÄTTYJÄ LAHJOITUKSIA
Lahjoitukset ovat merkittävä osa Luomuksen luonnontieteellisten kansalliskokoelmien kartuntaa. Vuosikymmenten aikana Helsingin yliopiston laitokset ovat lakkauttaneet kokoelmansa, joiden näytteet on siirretty pysyvästi osaksi Luomuksen kokoelmia. Esimerkiksi Kasvitieteen yksikkö on vastaanottanut vuosien varrella lakkautuskokoelmista kaikkiaan yli 200 000 näytettä lukuisina isona lahjoituksina: Kasvipatologian laitoksen herbaario (HPP) lakkautettiin jo vuonna 1974, Metsänhoitotieteen laitoksen (HSI) vuonna 2000 ja Kasvitieteen perusopetuksen laitoksen (HEL) vuonna 2009. Myös Puutarhatieteen laitoksen kokoelmat (HHC) on lahjoitettu kasvimuseolle. Suuria kokoelmia on lahjoitettu myös eri tutkimuslaitoksista.
Lahjoituksista kokoelmiin päätyvät vain näytteet, joilla arvioidaan olevan arvoa tutkimuksen kannalta. Lahjoituksen lopullinen koko selviää vasta, kun näytteet on liitetty osaksi kokoelmia, mikä isompien kokonaisuuksien osalta saattaa viedä useita vuosia.
Eläintieteen yksikkö vastaanotti useita näytteitä lahjoituksina vuosina 2019 ja 2020. Tieteellisesti yksi merkittävimmistä oli Veikko Huhtan lahjoittama 462:n näytteen kokoelma kotimaisia Mesostigmata-ryhmän punkkeja yhteensä 170 eri lajista. Lahjoitus saatiin 2017, mutta ne liitettiin kokoelmaan vuonna 2020. Lisäksi vastaanotettiin merkittävä lahjoitus laakamatojen tyyppinäytteitä, yhteensä 61 näytettä 29 lajista. Ne on kerätty Kongon demokraattisesta tasavallasta (lahjoittajat Maarten Vanhovelt ja Auguste Chocha Manda, Hasselt University), Norsunluurannikolta (lahjoittaja Enoutchy F. Bouah, Université Félix Houphouët-Boigny) sekä Kuubasta (lahjoittajat Yander Diaz ja Tom Artois, Hasselt University).
Mittavasta Suomen peltohabitaattien lierokeräyksestä valittiin nykyistä kotimaista lierokokoelmaa täydentämään 61 näytettä, yhteensä 9 lajista. Lahjoittaja oli Luonnonvarakeskus (Luke). Suurikokoisin lahjoitus saatiin Jääkausi Istiden ry:ltä, jonka lahjoituserään liittyi afrikannorsun luuranko.
Pekka Sundelin kokoelmista saatiin lahjoituksena kotimaisia perhosia, joissa oli Luomuksen kokoelmille uusia lajeja sekä näytteitä harvalukuisista lajeista. Markku Pelliseltä saatiin lahjoituksena perhoskokoelma Thaimaasta vuonna 2019. Se sisältää kokoelmille uusia lajeja, jonkin verran tyyppimateriaalia sekä tieteelle kuvaamattomia lajeja. Vuonna 2020 saatiin lahjoituksena ludenäytteitä Australiasta, Aasiasta, Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta G. G. E. Scudderilta. Joukossa oli myös tyyppiyksilöitä. Gunnar Steniuksen kokoelmista saatiin lahjoituksena kovakuoriaiskokoelma, jossa oli kattavasti Suomen lajisto ja ulkomaisia näytteitä.
Vuosina 2019 ja 2020 Luomuksen Kasvitieteen yksikön kokoelmiin liitettiin lahjoituksista yhteensä 14 326 putkilokasvinäytettä. Eri lahjoittajia oli kaikkiaan 183, joista suuri osa yksityishenkilöitä. Suurimpien lahjoittajien joukkoon kuuluivat HY:n kasvitieteen perusopetuksen laitos (HEL, 2156 näytettä) ja metsänhoitotieteen laitos (HSI 632) sekä Helsingin Venäläinen koulu (576).
ELÄVÄT NÄYTTEET – KASVIKANTA
Kasvitieteellisten puutarhojen elävien kasvien ja siementen kokoelmassa kokoelmayksikkönä on kasvikanta. Samasta lajista voi olla kokoelmissa useampia eri kantoja ja vastaavasti yksi kanta voi käsittää yhden yksilön tai lukuisia yksilöitä, jotka ovat peräisin samasta siemenerästä. Vaikka kokoelmat kasvavat vuosittain uusilla kasvikannoilla, kantoja myös poistuu kasvien kuollessa tai istutuslohkoja uudistettaessa. Vuosittainen kokonaiskartunta voi siksi olla myös negatiivinen.
Vuonna 2019 Kasvitieteellisissä puutarhoissa oli 79 689 monivuotista kasvikantaa ja 5 163 taksonia, ja vuonna 2020 vastaavasti 8 104 kasvikantaa ja 5 274 taksonia. Nämä ovat suuntaa-antavia lukuja, sillä kasvikantojen nimistön päivitys on kesken, mikä vaikeuttaa määrien arvioimista. Kyseessä on tilanne kuvattuna kummankin vuoden tammikuussa.