TUTKIMUS NYT
Luomus tekee työtä luonnon monimuotoisuuden selvittämiseksi ja sen häviämisen pysäyttämiseksi. Luomuksen tutkimuksen ydintä on luonnon monimuotoisuuden ja sen kehityshistorian analysointi Suomessa ja maailmalla.
Luomuksen tutkijat selvittävät eliöryhmien reaktioita nykyiseen muuttuvaan ilmastoon sekä niiden sopeutumista menneisiin muutoksiin yhteistyössä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Keskiössä ovat myös eri eliöryhmien sopeutuminen ihmisen aiheuttamiin elinympäristön muutoksiin. Esimerkiksi useissa vuoden 2019 ja 2020 lintututkimuksissa on havaittu kuinka Suomen linnusto on muuttunut ilmastonmuutokseen vaikutuksesta ja kärsinyt maankäytön muutoksista. Luomuksen Ajoituslaboratorio pureutuu menetelmillään menneisyyden ilmastoon ja nykyisen ilmastonmuutoksen hillintään ja vaikutuksiin.
UUSIA LAJEJA
Ustyurtia zygophyllivora, tieteelle uutena kuvattu perhoslaji, joka ei kuulunut mihinkään entuudestaan tunnettuun heimoon.
Kuva: Pavel Gorbunov
Maailman arviolta lähes 9 miljoonasta lajista tunnetaan alle 2 miljoonaa. Useimmat uudet lajit eivät kuitenkaan löydy sademetsän kätköistä, vaan museoiden kokoelmista. Uudet lajit eivät siis aina ole löytämättä, vaan esimerkiksi tutkimuksen edistyessä aiemmin yhdeksi lajiksi määritettyjen näytteiden ymmärretäänkin edustavan kahta lajia. Vuosina 2019–2020 Luomuksen tutkijat selvittivät useiden eliöryhmien evoluutiohistoriaa ja kuvasivat 171 uutta lajia (Taulukko 10) ja useita uusia ylempiä taksoneita, sukuja ja jopa yhden uuden heimon.
UUDET TUTKIMUSHANKKEET
Luomuksessa toimii tutkimus- ja opetusohjausryhmä, jonka tehtävänä on kehittää tutkimustoimintaa pitkäjänteisesti koko laitoksen näkökulmasta. Vuosina 2019–2020 Luomuksessa alkoi lukuisia uusia tutkimushankkeita. Tässä niistä muutama esimerkki:
- Laura Arppe sai Suomen Akatemialta rahoituksen hankkeeseen “Sienenviljelijätermiittien ravintostrategiat, ekosysteemivuorovaikutukset ja vanhojen termiittikekojen paleoekologinen potentiaali.”
- Leena Myllyksen johtama Suomen Akatemian rahoittama hanke “Jäkälöityneiden sienten lajiutuminen – Lisääntymistekijöiden ja kasvupaikkavaatimusten välinen vuorovaikutus” alkoi vuonna 2019.
- Leena Myllyksen johtama hanke “Uhanalaisten ja puutteellisesti tunnettujen jäkälien avainelinympäristöt” hyväksyttiin 2020 Ympäristöministeriön Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaan(PUTTE II).
- Marko Hyvärinen sai 2020 Suomen Akatemialta nelivuotisen rahoituksen hankkeeseen “Pystyvätkö kasvit selviytymään muuttuvassa ilmastossa adaptiivisen plastisuutensa ja evolutiivisen potentiaalinsa avulla?”
- Thomas Lilley sai 2020 rahoituksen akatemiatutkijan 5-vuotiseen hankkeeseen “Sienitaudin evolutiiviset vaikutukset lepakoissa”. Hän myös johtaa konsortiohanketta “Ilmastonmuutoksen vaikutus muuttavien lintujen ja lepakoiden avulla leviävien tautien esiintymiseen Euroopassa”, joka sai 2019 Suomen Akatemian rahoituksen Ilmastonmuutos ja terveys -ohjelmasta. Konsortion muut vastuulliset tutkijat ovat Aleksi Lehikoinen Luomuksesta ja Arto Pulliainen Turun yliopistosta.
- Maria Heikkilän johtama Koneen säätiön rahoittama hanke “Mikromuovi vesihyönteisissä ja sen kulkeutuminen ravintoketjussa – luonnontieteelliset kokoelmat ja seuranta-aineistot ympäristöuhkien tutkimuksen tukena” alkoi vuonna 2019.
- Aleksi Lehikoinen sai 2019 Suomen Akatemian rahoituksen hankkeeseen “Lajiyhteisöjen muutokset: ilmastonmuutokset, ihmisen maankäytön ja yhteisöjen kompleksisuus”.
- Pedro Cardoson tutkimusryhmässä aloitti uusi tohtorikoulutettava Vasco Branco Koneen säätiön rahoittamassa sukupuuttoriskin ennustamista tutkivassa hankkeessa “Asterisk: automated assessment of species extinction risk”.
- Pasi Sihvosen johtama Suomen Akatemian rahoittama hanke “Luonnon monimuotoisuuden mekanismit lajirikkaassa hyönteisryhmässä” alkoi 2020.
- Sergei Tarasovin johtama tutkimusryhmä aloitti toimintansa kahteen hankkeeseen vuonna 2020 myönnetyn rahoituksen avulla: “Lajiutumismekanismien selvittäminen trooppisessa ympäristössä yhdistämällä suurien tietomäärien analyysia uusiin fylogeneettisiin lähestymistapoihin” (rahoittaja Suomen Akatemia) sekä “Unrolling mechanisms of species diversifications using novel phylogenetic methods” (rahoittaja Helsingin yliopisto)